Keväällä 2004 laskin Merimaskun Kukolaisten kylässä sijaitsevan Hevosluodon pesimälinnuston. Laskenta tehtiin ns. kartoitusmenetelmällä, jossa laskentakäynnillä tehdyt lintuhavainnot merkitään kartalle. Lopuksi havainnot yhdistetään lajikohtaisille  reviirikartoille, joista tulkitaan parimäärät. Laskentapäivät olivat 17.4., 24.4., 2.5., 8.5., 21.5., 30.5., 9.6. ja 19.6.2004. Laskennat tehtiin aamulla kello kuuden ja kymmenen välillä. Keskimäärin laskenta kesti 2 tuntia 50 minuuttia. Lisäksi huomioitiin huhtikuisissa pähkinäpensaskartoituksissa tehdyt lintuhavainnot.


Näkymä Tuomivuorelta Koiranaukolle

Tutkimusalueen pinta-ala on 14 hehtaaria. Likimain 2/3 alasta on metsää, josta noin 1 hehtaari on 1970-luvulla metsitettyä peltoa. Metsä on enimmäkseen karua kalliometsää. Ruovikoituneita niittyjä ja entistä peltoa on 2-3 hehtaaria.Vielä on maatilan entinen talouskeskus ja villiintynyt puutarha sekä 1,4  hehtaarin suuruinen Koirasaari, joka on metsää ja matalan veden aikana yhteydessä päätilaan.


Vanha talli

Tilan metsiä käytettiin karjan metsälaitumena 1970-luvulle saakka ja Koirassa pidettiin lampaita kesäisin 1960-luvulle asti. Pellot ja talouskeskus päästettiin metsittymään 1970-luvulla. Tilan maastokuviot ovat pieniä ja mosaiikkimaisia, lisäten linnustolle suotuisaa reunavaikutusta.

Pesimälinnusto

34 lintulajia pesi tutkimusalueella vuonna 2004. Lajit olivat runsausjärjestyksessä (sulkeissa tiheys paria/neliökilometri), parimäärinä käytetty minimiarviota:

• peippo 13 paria (93 paria /km2)
• pajulintu 9 (64)
• lehtokerttu 7 (50)
• punarinta 6 (43)
• sepelkyyhky) 5 (36)
• pajusirkku, sinitiainen ja talitiainen 4 (29)
• pensaskerttu ja viherpeippo 3 (21)
• mustarastas, punakylkirastas, punavarpunen, rytikerttunen, räkättirastas, satakieli ja sinisorsa 2 (14)
• harmaapäätikka, hernekerttu, kirjosieppo, lapasorsa, laulurastas, lehtokurppa, metsäkirvinen, mustapääkerttu, närhi, pyy, rantasipi, ruokokerttunen, silkkiuikku, telkkä, uuttukyyhky, vihervarpunen ja västäräkki 1 pari (7 paria/km2)
  

Pesimälinnuston kokonaisparimäärä oli 89 ja tiheys 636 paria/km2. Linnuston tiheys ylsi vain puoleen Lapplaxin ja Shellin tiheyksistä, mutta on kuitenkin ainakin kaksinkertainen normaaliin varsinais-suomalaiseen (talous)metsään nähden. Maastokuvioiden rikkonaisuus ja suuri reuna-alueen määrä lisäävät linnuille sopivaa elinympäristöä. Rantaviiva ja ruovikko tuovat omat, metsistä puuttuvat lintulajinsa. Parimäärien tulkinta oli varovainen, rohkeamman tulkinnan mukaan parimäärä olisi kasvanut 10:llä 99:ään ja tiheys 707 pariin /km2.

Muita laskennoissa tavattuja lintulajeja olivat mm. kyhmyjoutsenpari, merihanhipari, joka uitti 4 poikasta Koiraan 19.6., tavipari 24.4., kurkipari, joka soidinteli Sannaistenlahden pohjukassa Tiirokarin ruovikossa, teerikoiras 21.5., pikkutikka 12.4., rautiainen 24.4., sirittäjä 2.5. ja puukiipijä 17.4. Laskennoissa ei tavatu lainkaan mm. keltasirkkua, kottaraista, pikkulepinkäistä eikä hömö- ja töyhtötiaista, jotka 1960- ja 1970-luvuilla olivat alueella tavallisia. Varis ja harakka puuttuivat pesijöistä ja niitä tavattiin vain Ponsaaren puolelta vierailevina.

Koirassa pesi 10 paria ja lisäksi Koiran ja mantereen välisessä ruovikossa 4 paria.

Muutoksia pesimälinnustossa

Retkeilin Hevosluodossa runsaasti 1960- ja 1970-luvuilla, mutta en tehnyt varsinaisia lintulaskentoja, vaan merkitsin vain havainnot muistivihkoon. 30-40 vuoden aikana pesimälinnustossa on tapahtunut huomattava muutos. Avoimen viljelysmaan ja rantaniityn linnusto on kadonnut ja tilalle on tullut metsien, pöheikköjen  ja metsänreunojen lintuja. Avoimella maalla pesivät tuolloin mm. kuovi, taivaanvuohi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, kiuru, kivitasku, pensastasku ja niittykirvinen. Talouskeskuksessa ja puutarhassa elivät mm. haarapääsky, harmaasieppo, keltasirkku, kivitasku, kottarainen, käenpiika, pikkulepinkäinen ja  tervapääsky. Metsissä ja metsänreunoissa olivat yleisiä keltasirkku, metsäkirvinen ja teeri. Rannoilla ja Koirassa pesi merilintuja, kuten haapana, tavi, tukkasotka, haahka, pilkkasiipi, nokikana, meriharakka, kalalokki, kalatiira ja varis. Käki kukkui useana kesänä ja pieni mustakurkku-uikkuyhteisö asui Matinsilmän ruovikossa 1978-1995.


Haavikon valtaamat pellot ja pähkinäpensaikot

Hevosluodon luonnolle on käynyt samoin kuin muuallakin sisäsaaristossa. Tilojen autioitumisen, kesämökittymisen ja meren rehevöitymisen seurauksena avomaat ovat kasvaneet umpeen pöheikköä ja metsää ja ruovikko on vallannut ennen avoimet rannat. Miksi ruotsinkielisen ulkosaariston perinnemaisemien hoitoon uhrataan valtavasti rahaa ja työpanosta, mutta sisäsaariston suomenkieliset alueet on uhrattu kesämökkislummien rakentamiselle? Täälläkin on valtavan kauniita merimaisemia ja unohdettuja perinnemaisemia. Olisi kirveelle ja viikatteelle paljon töitä.


Järviruoko on levittäytynyt pelloille