Toisessa kirjoituksessani käsittelen Merimaskun hömötiaisia vuonna 1972, joten esipuheet sikseen. Hömötiaisten ohella merkitsin muistiin kaikki muutkin lintuhavainnot. Tarkastelen seuraavaksi tiaisten esiintymistä entisellä retkeilyalueellani.

Suomessa pesivien tiaislajien (Parus) reviirivaatimukset poikkeavat jonkin verran toisistaan. Lapintiainen elää vain pohjoisimmassa Suomessa, joten ei siitä sen enempää. Hömötiainen suosii tuoreita sekametsiä, töyhtötiainen mäntyvaltaisia havumetsiä, kuusitiainen kuusivaltaisia havumetsiä ja sinitiainen lehtimetsiä. Talitiainen on kulttuurin seuralainen, mutta se elää myös metsissä, mieluiten lehti- ja sekametsissä, ja siellä, missä on pesimiseen sopivia koloja tai pönttöjä. Sekä sinitiainen että varsinkin talitiainen voivat pesiä lähes minkälaisessa ympäristössä tahansa, jos sopiva pönttö on tarjolla.

Merimaskun retkeilyalueellani 10.4.-13.5.1972 laskin tiaisten reviirejä seuraavan määrän (sulkeissa lajin osuus kaikista tiaisreviireistä prosentteina):
  • hömötiainen 74 reviiriä (23 %)
  • kuusitiainen 53 reviiriä (16 %)
  • sinitiainen 22 reviiriä (7 %)
  • talitiainen 122 reviiriä (37 %)
  • töyhtötiainen 57 reviiriä (17 %)
Yhteensä tiaisten reviirejä oli noin 328 tällä noin 15 km2:n alueella (katso hömötiaiskirjoitustani). Tällä pinta-alalla laskettuna tiaisten tiheys oli noin 22 paria/km2. Talitiaisreviirejä jäi varmasti joitakin merkitsemättä, sillä laji oli sen verran yleinen.

36 vuoden aikana tilanne on muuttunut. Talitiainen on edelleen runsain tiainen ja sen parimäärä on kasvanut. Sinitiainen on lisääntynyt todella paljon. Hömötiainen on vähentynyt rajusti, ja arvaukseni on, että nykyisin alueella ei pesi kuin muutama pari. Töyhtötiainen on myös vähentynyt muualla kuin kalliomänniköissä, missä hakkuut ja muut ympäristömuutokset ovat olleet vähäisiä. Kuusitiainenkin on luultavasti vähentynyt hakkuiden keskityttyä paljolti vanhoihin kuusikoihin.

Hyvin mielenkiintoista olisi tietää tiaiskantojen muutoksista muualla Turun seudulla. Ainakin Lennart Saari Aaslaluodolla on tarkkaan seurannut saarensa pesimälinnustoa. Kiinnostavaa olisi tehdä uusintalaskentoja Merimaskussa. Tarkkakorvainen ja lintujen ääniä tunteva retkikumppani olisi kyllä tarpeen.