Lintumaailma oli rikas. Koska olen lintujen rengastaja, perustin paikalle Sisämaan seurantapyynti-projektin alaisen rengastuspaikan. Raivasin paikat yhdeksälle vakioverkolle, yhteensä 75 juoksumetriä verkkoa. Ohjeen mukaisesti pyydystin lintuja rengastusta varten toukokuun alusta alkaen keskimäärin 10 päivän välein heinäkuun loppuun. Ensimmäisenä vuotena pyydystin myös elokuussa 3 kertaa, mutta lintujen vähyydestä johtuen lopetin elokuiset pyynnit.
Rengastuksen ohessa tein havaintoja linnuista. Havaintoja kertyi tietenkin myös normaalin mökkeilyn yhteydessä. Laadin joka vuosi ns. reviirikartan alueella pesivistä linnuista. Tutkimusalue, eli se alue, jolla liikuin rengastuspuuhissa, oli kooltaan vain noin 4 hehtaaria ja siitäkin 1/5 oli peltoa. Useimpien lintuparien reviirit ylittivät tutkimusalueen reunan, joten parimäärätiheyksien arvot ovat vain suuntaa-antavia arvioita. Toisaalta muutamien alueen ulkopuolelle jääneiden reviirien reunat ulottuivat myös tutkimusalueen sisälle.
5 tutkimusvuoden aikana tutkimusalueella pesi 33 lintulajia. Pesivien parien määrä vaihteli vuosittain vähän, 49-56 paria, keskimäärin pesi 53 paria. Joka vuosi pesivät seuraavat lajit (runsausjärjestyksessä, suluissa parimääarvion keskiarvo):
- peippo (5,6)
- pajulintu (4,0)
- lehtokerttu (3,6)
- punarinta (3,4)
- punakylkirastas (2,8)
- mustarastas ja laulurastas (2,4)
- vihervarpunen (2,2)
- mustapääkerttu (2,0)
- sepelkyyhky ja talitiainen (1,8)
- pensaskerttu (1,6)
- harmaasieppo, puukiipijä, rautiainen ja sinitiainen (1,4)
- kirjosieppo, punavarpunen, räkättirastas ja viherpeippo (1,2)
- hömötiainen ja metsäkirvinen (1,0)
- keltasirkku (1,0)
- närhi, satakieli, sirittäjä ja tiltaltti (0,8)
- hippiäinen, kultarinta ja punatulkku (0,6)
- hernekerttu ja kuusitiainen (0,4)
- pyy (0,2)
Runsaimman lajin, peipon, tiheys oli peräti 140 paria/km2, eli hehtaarilla pesi keskimäärin 1,4 peippoparia. Koloissa pesivien lintujen osuus oil melko pieni (14 %). Siihen vaikutti pesäkolojen vähyys, sillä metsä oli enimmäkseen nuorta eikä linnunpönttöjä ollut kuin 2 kelvollista ja pari ränsistynyttä. Puukiipijä pesi toisinaan talon rakenteissa, samoin harmaasieppo.
Seuraavaksi rengastustuloksia.
Lintuverkot olivat pyynnissä noin 5 tuntia kello 04.30-09.30. Kaikkiaan verkoista tuli 634 lintuyksilöä 33 lajista. SSP-rengastuksia ja samalla paikalla talviaikaan rengastettuja ja SSP:ssä kontrolloituja lintuja oli 472, omien renkaiden myöhempiä kontrolleja 160 ja vieraita renkaita 2. Vieraat renkaat olivat Ruotsissa rengastettu ja siellä talvehtinut viherpeippo sekä Jyrki Matikaisen Ruissalossa rengastama pesivä sirittäjä, joka on Suomen toiseksi vanhin sirittäjä. Omista rengastuksistani on tullut vain 1 löytö västäräkistä, joka löytyi 2 vuoden päästä kuolleena kilometrin päästä Strandbystä.
Lintuverkot pyydystävät tehokkaimmin pieniä, lähellä maanpintaa pusikoissa liikkuvia varpuslintuja. Runsain rengastuslaji olikin punarinta, joita rengastin kaikkiaan 120 yksilöä (25 % kaikista rengastuksista). Muut lajit olivat (runsausjärjestyksessä, sulkeissa %-osuus)
- peippo 70 (15 %)
- mustarastas 38 (8 %)
- punakylkirastas 34 (7 %)
- laulurastas 31 (6,6 %)
- talitiainen 24 (5 %)
- lehtokerttu 17
- pajulintu 15
- mustapääkerttu 14
- harmaasieppo 12
- pensaskerttu 12
- puukiipijä 10
- punatulkku, rautiainen ja räkättirastas 9
- kirjosieppo, sinitiainen ja sirittäjä 7
- keltasirkku 5
- tiltaltti ja vihervarpunen 4
- hernekerttu ja viherpeippo 3
- hippiäinen, hömötiainen, kultarinta, metsäkirvinen, närhi, palokärki, punavarpunen ja satakieli 2
- töyhtötiainen ja västäräkki 1
Kiinnostavin yksityiskohta oli varmaankin +2kv koiraspeippo, jonka rengastin ensimmäisenä pyyntiaamuna 1.5.1997. Sama yksilö tuli verkosta jokaisena seuraavanakin keväänä ensimmäisenä pyyntiaamuna ja samasta pihapiiristä! Sen paino vaihteli vuosittain 21,6-22,3 gramman välillä eli vain 0,7 g. Meihin ihmisiin suhteutettuna 70-kiloisen painon vaihtelu olisi noin 2 kg.
Kommentit