Punasotka (Aythya ferina) on rehevöityneiden, ravinteikkaiden vesien sorsalintu. Se on melko uusi tulokas Varsinais-Suomen linnustoon, yleistyen 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Kannan taantuminen alkoi jo 1950-60 luvuilla ja on jatkunut 1990-luvulle. Naurulokkiyhdyskuntien katoamisella on todennäköisesti vaikutusta myös punasotkan taantumiseen, koska punasotkat hakeutuvat mielellään pesimään lokkiyhdyskunnan turviin. (Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys r.y. Turku). Myös Merimaskun Taattistenjärveltä punasotkat katosivat naurulokkiyhdyskunnan muutettua pois (katso kirjoitukseni Taattistenjärvestä).

Mikael von Numersin mukaan punasotka pesii Saaristomeren sisäosien vähiten merellisissä oloissa. Hänen ja Lars von Haartmanin tutkimusten perusteella pohjoisen Saaristomeren punasotkakanta keskittyi suhteellisen pienelle alalle Velkuan, Taivassalon ja Askaisten pienille luodoille, sekä Askaisten, Maskun ja Naantalin väliselle merenlahdelle. Hieman erillinen pesintä oli Velkuan Raissiluodon eteläpuolella. Ainoa ulkomerellisessä ympäristössä ollut punasotkan pesimähavainto oli Iniön Lammholmin luoteispuolen luodolla. Kaikkiaan von Numers ilmoittaa 29 pesivää paria tutkimusalueeltaan. Tutkimus tehtiin vuosina 1982-1993 ja siinä tutkittiin vain pieniä luotoja ja saaria. (Numers, Mikael von 1995: Distribution, numbers and ecological gradients of birds breeding on small islands in the Archipelago Sea, SW Finland. Acta Zoologica Fennica197:1-127.)

Varsinais-Suomen linnut kirjan mukaan punasotka puuttuu Saaristomeren väli- ja ulkosaaristosta. Missä sitten kulkevat ulko-, väli- ja sisäsaariston rajat? Raja on  kuin veteen piirretty viiva: sen on näkevinään mutta sitten sitä ei taas voikaan havaita. Von Numers jakoi tutkimusalueen 7 osa-alueeseen. Hänen aineistonsa punasotkat pesivät, 3 paria lukuunottamatta, sisimmässä (the innermost zone) ja toiseksi sisimmässä (the inner zone) saariston osassa. 2 paria pesi sisemmän luotoalueen (inner "fjärd zone") ja toiseksi sisimmän alueen rajoilla. Vain 1 pari pesi ulommalla luotoalueella (the outer "fjärd zone").

Omat havaintoni vuosilta 1978-2006 tukevat pääosin von Numersin tuloksia. Olen retkeillyt pääosalla von Numersin tutkimusaluetta soutu- ja perämoottoriveneellä, vuodesta 1985 alkaen lokkilintujen poikasia rengastamassa. Retkeilyni on ollut enimmäkseen suunnittelematonta, kuten muukin elämäni, mistä johtuen retkeily on kohdistunut hieman eri osiin aluetta ja vaihtelevalla kiinnostuksella. On välivuosia, jolloin en ole käynyt alueella lainkaan, ja on vuosia, jolloin olen kiertänyt pääosan alueesta. Retkeilyni on keskittynyt von Numersin osa-alueille 1, 2, 3, 4 ja 6.

Kaikkiaan olen tavannut punasotkan varmasti pesivänä (pesälöytö) 17 kertaa:

• Merimasku, Oomanninkari 20.6.1971 a 2 koirasta sekä naaras ja 5 poikasta (osa-alue 1)
  
• Rymättylä, Pakinaistenjärvi 2.6.1978 pesä sekä 7 koirasta 2 naarasta (osa-alue 2; Pakinaisten pääsaari ei sisältynyt von Numersin tutkimukseen)
• Merimasku, Väliriutta 11.6.1991 pesä sekä 28.6.2000 pesä (osa-alue 2)
  
• Velkua, Laattaskari 11.6.1991 pesä (osa-alue 2)
• Velkua, Patakahja 20.6.1994, 16.6.1996, 13.6.1999 ja 10.6.2000 pesät (osa-alue 2)
• Velkua, Kumpelkari 30.6.1995 pesä (osa-alue 2)
• Velkua, Kuuskari 24.6.1997 2 pesää sekä 10.6.2000 pesä (osa-alue 2)
• Iniö, Perkalagrunden 11.6.2000 pesä (osa-alue 4)
• Rymättylä, Korsholm 16.6.2001 pesä (osa-alue 3)
• Velkua, Ruohokarit N 22.5.2006 pesä sekä pari (osa-alue 2 tai 3), Jarmo Laineen kanssa
  
• Iniö, Råklobbgrunden 7.6.2007 pesä (osa-alue 3)

Varmojen pesintöjen lisäksi on vain vähän muita havaintoja, sillä liikkuessani alueella kesäkuussa ovat koiraat jo valtaosin poistuneet. Tässä muita havaintoja:

• Merimasku, Patalahti 15.5.1971 a 1 koiras 2 naarasta (osa-alue 1)
• Merimasku, Hevosluoto Koira 24.5.1971 koiras (osa-alue 1)
• Merimasku, Kärpäset 19.4.1972 3 paria (osa-alue 1)
• Merimasku, Hevosluoto 27.5.1973 pari (osa-alue 1)
• Merimasku, Lohi 14.4.1971 a 2 koirasta 1 naaras (osa-alue 1)
• Merimasku, Oomanninkari 5.5.1974 a 3 koirasta (osa-alue 1)
• Merimasku, Koivuluoto 18.5.1974 a 14 koirasta 1 naaras (osa-alue 1)
• Merimasku, Hevosluoto 18.5.1974 2 paria (osa-alue 1)
• Merimasku, Kuusinen 24.5.1978 a 5 koirasta (osa-alue 1)
  
• Merimasku, Hunkeri 31.5.1978 2 paria (osa-alue 1)
  
• Rymättylä, Pakinainen kalasatama 2.6.1978 a pari ja koiras (osa-alue 2)
• Merimasku, Kairamaa 25.6.1988 pari (osa-alue 1)
• Merimasku, Pahaluoto 2.6.1991 a 3 koirasta (osa-alue 1)
• Merimasku, Ruskiakari 30.4.1993 a 9 p (osa-alue 1)
  
• Velkua, Ruohokarit S 22.5.2006 pari (osa-alue 2 tai 3)
  
• Merimasku, Ruskiakari 22.5.2006 koiras (osa-alue 1)
• Velkua, Talosmeri 22.5.2006 a 7 koirasta 2 naarasta (osa-alue 1 tai 2)
• Merimasku, Lehtikari 13.6.2007 pari (osa-alue 1)

Näiden lisäksi on Merimaskun Sannaistenlahden Tiirokarilla pesinyt punasotka ainakin vuodesta 1971 alkaen (katso kirjoitustani Sannaistenlahden linnustosta). Von Numers ei käynyt Sannaistenlahdella.

Punasotkat siis pesivät mielellään lokkilintuyhdyskuntien suojissa. Varmojen pesintöjen listan paikoista olivat harmaalokkiyhdyskuntia Laattaskari, Patakahja ja Perkalagrunden, selkälokki- ja harmaalokkiyhdyskuntia Kuuskari ja Ruohokarit N, naurulokkiyhdyskunta Väliriutta, kalalokkiyhdyskunta Råklobbgrundet sekä (kala)tiirayhdyskuntia Oomanninkari, Korsholm ja Tiirokari. Kumpelkarilla pesi pienehkö joukko eri lokkilintulajeja.

Yhteenvetona todettakoon, että omat havaintoni tukevat von Numersin tutkimustuloksia. Välisaaristossa pesi 3-4 paria, varsinaisessa ulkosaaristossa ei ainuttakaan ja pääosa kannasta pesi suhteellisen pienellä alueella Velkualla ja Merimaskussa, osa-alueella 2.Viime vuosien retkeilyjen perusteella punasotka osoittautuu pohjoisella Saaristomerellä harvalukuiseksi pesimälajiksi, jopa harmaasorsa (Anas strepera) yltää nykyisin runsaudessa lähes samaan luokkaan.