Rengastin rautiaisia syksyllä 2006 Naantalissa (katso edellistä kirjoitustani). Rautiaisten lisäksi lintuverkkoihin tarttui muitakin Suomen yleisimpiä lintulajeja. Runsaimpien lajien syysmuuton kulusta esitän tässä pari sanaa.

Suurin piirtein samanlaisen syysmuuttorytmin kuin rautiainen omaavat punarinta ja tiltaltti. Selvästi aikaisemmin aloittavat muuttonsa metsäkirvinen ja pajulintu. Kerttujen päämuutto tapahtuu elokuun ja peipon syyskuun lopussa.

Punarinnan (Erithacus rubecula) syysmuutto alkaa tavallisesti elokuun viimeisellä viikolla (VSL=Varsinais-Suomen linnut). Jurmossa muuton huippu on syys-lokakuun vaihteessa (VSL) eli reilu viikko myöhemmin kuin rautiaisen. Naantalissa rengastin 27.8.-10.10.2006 yhteensä 125 punarintaa, joista 120 oli nuoria (1kv) ja 5 vanhoja (+1kv). Huippupäivä oli 27.9., jolloin rengastin 17 punarintaa. Mediaanipäivä oli tuo sama 27.9. Myös vanhoista linnuista 3 tuli juuri 27.9. Punarintojen painon vaihteluväli oli 13,4-18,2 g, keskipaino oli 16,1 g (n=114).

Tiltaltin (Phylloscopus collybita) syysmuutto alkaa elokuun viimeisinä päivinä, kulminoituu syys-lokakuun taitteessa ja päättyy vähitellen marraskuun puoliväliin mennessä (VSL). Naantalissa rengastin 57 tiltalttia 30.8.-4.10. Höyhenpuvun kulumisasteen perusteella kaikki olivat nuoria (1kv) lintuja. Mediaanipäivä oli 24.9. ja huippupäivänä 27.9. rengastin 9 yksilöä. Tiltalttien painon vaihteluväli oli 6,5-9,6 g, keskipaino oli 7,6 g (n=57).

Pajulinnun (Phylloscopus trochilus) syysmuutto alkaa jo elokuun alussa, kulminoituu elo-syyskuun taitteessa ja päättyy lokakuun alussa (VSL). Muutto oli hyvässä vauhdissa aloittaessani 25.8. Rengastin 209 pajulintua 25.8.-29.9., näistä nuoria oli 206 ja vanhoja 3. Huippupäiviä olivat 30. ja 31. elokuuta: 32 ja 30 rengastusta. ("Mediaanipäivä" oli 31.8.) Svenssonin (1997) mukaan sukupuolten välillä on selvä kokoero. Siivenpituuden ollessa alle 65 mm kyseessä on naaras ja sen ollessa vähintään 70 mm on kyseessä koiras. Tämän mukaan määritettynä rengastin 40 naarasta ja 71 koirasta. Naaraat painoivat keskimäärin 8,0 g (n=40) ja koiraat 9,2 g (n=71). Koko porukan keskipaino oli 8,7 g (n=208) ja vaihteluväli 7,1-10,5 g. Myös pajulinnut olivat melko rasvattomia: indeksillä 5 oli 2, indeksillä 4 oli 3 ja indeksillä 3 oli 6 yksilöä.

Metsäkirvisen (Anthus trivialis) syysmuutto alkaa jo elokuun alkupuoliskolla, huipentuu elo-syyskuun vaihteessa ja päättyy lokakuun alkupuolella (VSL). Naantalissa lajin muutto oli täydessä vauhdissa aloittaessani 25.8.2006 ja kaikkiaan rengastin 53 metsäkirvistä. Huippupäiviä olivat 27.8., rengastuksia 6, ja 30.8., rengastuksia 5. ("Mediaanipäivä" oli 6.9.) Viimeinen tuli 26.9. Höyhenpuvun kulumisasteen perusteella vain yksi oli vanha (+1kv) lintu ja yksi jäi iälleen määrittämättä. Metsäkirvisen keskipaino oli 21,7 g ja painon vaihteluväli 18,5-22,2 g. Laji ei näytä keräävän ihmeempiä rasvavarastoja ainakaan Suomessa, sillä rasvaindeksi 3 oli vain yhdellä ja indeksi 2 kolmella yksilöllä.

Peipon (Fringilla coelebs) syysmuutto alkaa elokuun lopulla ja huipentuu syyskuun lopussa ja lokauun alussa (VSL). Naantalissa oli vaihteleva määrä paikallisia peippoja, joista rengastin 25.8.-10.10. kaikkiaan 84 yksilöä. Ikä- ja sukupuolisuhde oli mielenkiintoinen, sillä vanhoja lintuja oli peräti 23 ja nuoria vain 61, ja naaraita 60 vs. 24 koirasta. Erityisesti vanhoja naaraita oli paljon (17) ja näistä sulkasatoisia 11. Paikka näytti olevan otollinen siementuotannoltaan. Muuton mediaanipäivä oli 16.9. Naaraiden keskipaino oli 21,1 g ja vaihteluväli 18,4-22,2 g (n=60). Koiraiden keskipaino oli 23,4 g ja vaihteluväli 20,0-28,7 g (n=22).

Hernekertun (Sylvia curruca) syysmuutto alkaa myös jo ennen elokuun puoliväliä, päämuutto on elo-syyskuun taitteessa ja muutto päättyy syys-lokakuun vaihteessa (VSL). Naantalissa rengastin 32 hernekerttua 25.8.-4.10., näistä 31 oli nuorta ja 1 vanha. ("Mediaanipäivä" oli 1.9.) Keskipaino oli 11,9 g ja vaihteluväli 10,6-13,8 g (n=32) .

Muista kertuista mustapääkertun (S. atricapilla) syysmuutto alkaa elokuun puolimaissa ja venyy ilman selvästi havaittavaa huippua pitkälle lokakuuhun (VSL). Naantalissa rengastin 25.8.-1.10. yhteensä 18 nuorta mustapääkerttua, joiden sukupuolisuhde oli mielestäni erikoinen: 13 koirasta ja 4 naarasta (1 hyvin nuori yksilö jäi määrittämättä). Lajin keskipaino oli 19,2 g ja vaihteluväli 16,8-24,4 g (n=18) . Lehtokerttujen (S. borin) muutto oli parhaassa vauhdissa aloittaessani, kaikkiaan rengastin 29 nuorta lintua 25.8.-19.9. ("Mediaanipäivä" oli 30.8.) Paino vaihteli 16,2-21,3 g ja keskipaino oli 18,3 g (n=29). Myös pensaskertut (S. communis) olivat täysillä liikkeellä alusta saakka ja niitä rengastin 25.8.-16.9. yhteensä 13 yksilöä, joista vanhoja peräti 5 ja nuoria 8. Kaikilla vanhoilla pensaskertuilla oli siipisulkasato kesken ja ne olivat mahdollisesti pesineet lähistöllä. Lajin keskipaino oli 14,9 g ja vaihteluväli 13,4-16,9 g (n=13).

Muista lajeista rengastin hippiäisiä (Regulus regulus) 4.9.-6.10. yhteensä 11 nuorta yksilöä, joista 6 naarasta ja 5 koirasta. Keskipaino oli 5,8 g, vaihteluväli 5,4-6,6 g (n=11). Peukaloisia (Troglodytes troglodytes) löytyi verkoista 6 yksilöä 26.9.-10.10. ja niiden keskipaino oli 9,4 g, vaihteluvälin ollessa 8,5-10 g (n=6). Järripeippoja (Fringilla montifringilla) tuli 15.9.-10.10. yhteensä 22, joista 13 naarasta ja 9 koirasta. Vain 1 lintu tuli syyskuun puolella. Vanhoja koiraita oli 4, loput nuoria. Naaraiden keskipaino oli 24,1 g ja vaihteluväli 20,4-27,7 g (n=13). Koiraiden keskipaino oli 25,0 g ja vaihteluväli 22,7-27,9 g (n=9). Sini- ja talitiaisia (Parus caeruleus ja P. major) tuli melko tasaisesti pitkin syksyä, talitiaisella kuitenkin selkeä huippu lokakuun alussa.

Kirjallisuutta:
Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys r.y. Turku.