Metsissä pesivien lintujen parimäärien arviointia eli kvantitatiivista pesimälinnustotutkimusta on tehty Suomessa paljon. Turun seudulla laskentoja  on tehty kattavasti ainakin Ruissalossa. Seuraavassa kirjoituksessa esitän omia ja muiden tuloksia, osin julkaisemattomia, Turun seudun  metsälintujen parimääristä.

 

Aineisto

 

Kirjoitukseni runkona on seminaarityöni Kullaan metsäoppilaitoksessa vuonna 1995: Metsänhakkuu ja pesimälinnusto. Kirjoitin aiheesta tiivistelmän Turun lintutieteellisen yhdistyksen julkaisuun Ukuliin: Metsänhakkuun vaikutuksesta pesimälinnustoon (Ukuli 1-2/2003 ss. 24-27). Tutkielmaani varten laskin kahdeksan metsikön pesimälinnuston kartoitusmenetelmällä keväinä 1994 ja 1995. Metsiköt olivat Turun seudulle tyypillisiä kallioiden kirjavoimia havupuuvaltaisia metsäalueita, joita oli hakattu säästeliäästi. Kaikkiaan tutkitun metsän pinta-ala oli 77,7 hehtaaria.

 

Vuonna 2005 laskimme yhdessä Jarmo Laineen kanssa Turussa kahden metsäalueen pesimälinnuston. Paimalan Myllyojan metsä oli pinta-alaltaan 48,8 ha ja Iso-Pukin metsä 54,9 ha. Jarmo Laine ja Panu Kunttu laskivat samat metsät uudelleen vuonna 2006, mutta laskentatuloksia minulla ei ole.

 

Tutkimusalueiden kuvaukset

 

Seminaarityöni tutkimusalueet sijaitsivat Liedon Loukinaisissa ja Vanhalinnassa sekä Sauvon Teiningissä. Loukinaisissa oli kolme metsikköä: Matintalo (6,5 ha), Nenänmäki (10,6 ha), Tuulissuo (9,9 ha) ja Vanhalinnassa kaksi: Vanhalinna I (5,3 ha) ja Vanhalinna II (10,5 ha). Teiningin tutkimusalue oli yhtä ja samaa metsäaluetta, josta erotin kolme tutkimusaluetta: Mustanokka (9,6 ha), Syvälahti (12 ha) ja Syvälehti (13,3 ha).

 

Tutkimusalueet eivät olleet identtisiä. Matintalon kuviolla osa metsästä oli vanhaa, noin 100-vuotiasta, ja osa nuorta männikköä, joka kasvoi metsitetyllä pellolla. Nenänmäessä osa metsästä oli vanhaa kalliomännikköä, osa nuorta istutusmännikköä ja osa varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Tuulissuon metsä oli vanhaa, ainakin 100-vuotiasta hakkaamatonta havumetsää. Vanhalinna I oli pääosin keski-ikäistä tai vanhaa havumetsää, joka harvennettiin kesällä 1994. Vanhalinna II oli edellistä hieman nuorempaa havusekametsää. Mustanokka oli pääosin keski-ikäistä kuusivaltaista havumetsää, jossa oli pienialainen nuori istutusmännikkö. Syvälahti oli peltojen ympäröimä, rikkonainen kuvio, jossa oli pääosin vanhaa havumetsää ja erillinen nuori männikkökuvio. Syvälahdessa tehtiin laajoja päätehakkuita sekä ensiharvennusta. Syvälehdessä oli vanhaa kalliomännikköä ja vähäisiä hakkuita oli tehty vuonna 1993. Syvälehdessä oli myös pienialainen merenrannan tervaleppälehto ja mereen työntyvä niemi.

 

Seminaarityöni tarkoituksena oli tutkia, miten hakkuut vaikuttavat metsälintujen parimääriin. Oletuksenani oli, että hakkuiden vaikutus on suuri ja pesimälinnusto muuttuu hakkuiden johdosta voimakkaasti. Valitsin tutkimusalueet sillä perusteella, että noin puolella pinta-alasta suoritetaan hakkuita ensimmäisen ja toisen laskentakauden välillä. Metsänhoitoyhdistykseltä saamani hakkuusuunnitelma kuitenkin petti Liedon osalta niin, että vain yhdellä alueista, Vanhalinna I, tehtiin hakkuita. Sauvossa hakkuut toteutettiin pääpiirteissään niin kuin suunniteltu oli. Voi siis sanoa, että tutkielmani meni osittain metsään.

 

Turun Paimalan ja Iso-Pukin laskennat ovat osa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston metsäluonnon seurantaa. Paimalan metsäalue on maastoltaan vaihteleva, kallioista männikköä ja soistuvaa havusekametsää peltojen keskellä. Metsiä on käsitelty säännöllisin hakkuin ja metsikkökuvioita on paljon. Vanhaa metsää oli vähän ja pääosa metsistä oli nuorta kasvatusmetsää tai varttunutta taimikkoa. Osassa taimikkoa olivat siemenpuut vielä kasvamassa. Puuston keski-ikä oli noin 60 vuotta.

 

Iso-Pukki on saari Ruissalon ja Hirvensalon välisessä Pukinsalmessa. Koko saaren pesimälinnusto laskettiin. Valtaosa saaren pinta-alasta on vanhaa havumetsää. 1950- tai 60-luvulla hybridihaavalle istutettua entistä peltoa on 1,2 ha. Puuston keski-ikä oli noin 140 vuotta. Hakkuita ei ole tehty kymmeniin vuosiin. Saaren rannoilla on 13 vanhaa kesähuvilaa.

 

Tuloksia

 

Liedon ja Sauvon tutkimusalueilla pesi kaikkiaan 35 lintulajia ja 331 lintuparia vuonna 1994. Vuonna 1995, hakkuiden jälkeen, lajimäärä oli 36 ja parimäärä 239. Pesimälinnuston tiheydet olivat 426 paria neliökilometrillä vuonna 1994 ja 308 paria neliökilometrillä vuonna 1995. Parimäärä väheni (331-239) vuosien välillä 92 parilla eli 28 %. Pesimälinnuston tiheys pieneni (426-308) vuosien välillä 118 parilla neliökilometrillä. Yhteensä alueilla pesi kahden vuoden aikana 39 lintulajia.

 

Pesimälinnuston väheneminen ei johtunut yksinomaan hakkuista. Peipot vähenivät myös hakkaamattomilla vertailualueilla 22 % vuodesta 1994 vuoteen 1995. Vihervarpuset vähenivät 59 % ja niiden väheneminen johtui pääasiassa ravintotilanteen muutoksesta, sillä talvella 1993-1994 oli koivuissa runsaasti siemeniä ja vihervarpusia talvehti runsaasti. Ne myös aloittivat pesinnän aikaisin maalis-huhtikuussa. 1995 tapasin ensimmäiset vihervarpuset vasta vapun maissa ja niitä oli kovin vähän pitkin kevättä.

 

Turun Iso-Pukissa ja Paimalassa pesi yhteensä 52 lintulajia ja 382 lintuparia. Pesimälinnuston tiheys oli 368 paria neliökilometrillä. Lajimäärän suuruus selittyy paljolti Iso-Pukin ranta- ja vesilintumäärillä. Jos teemme lievää pahempaa väkivaltaa laskenta-aineistolle, ja poistamme Iso-Pukin pesimälajistosta kaikki muut kuin metsälinnut (=haapana, kalalokki, kivitasku, pajusirkku, rantasipi, ruokokerttunen, sinisorsa, telkkä, tukkasotka ja västäräkki), joita on yhteensä 17 paria, saamme Iso-Pukin lajimääräksi 34, mikä on sama kuin Paimalan lajimäärä. Voisimme ronkkia aineistoa vielä enemmän ja poistaa kaikki pönttölinnut kummastakin aineistosta, koska Paimalassa oli vain yksi linnunpönttö ja Iso-Pukissa pelkästään uuttuja oli noin 130 ja kaikkiaan pönttöjä oli lähemmäs 200, jolloin pesimälinnuston tiheydet olisivat hyvin lähellä toisiaan: Iso-Pukki 295 p/km2 ja Paimala 293 p/km2.

 

Turun seudun ylivoimaisesti runsain metsien pesimälintu on peippo. Sen keskitiheys metsissä on noin 80 paria neliökilometrillä ja osuus koko pesimälinnustosta viidennes eli 20,7 %. Erityisen runsas peippo on vanhoissa kuusivaltaisissa sekametsissä. Toiseksi runsain on pajulintu, joka oli nuorissa sekametsissä ja taimikoissa lähes yhtä yleinen kuin peippo. Joka 12. lintupari oli pajulintupari. Kolmantena tulee punarinta, jonka runsaus oli melko tasaista kaikenikäisissä metsissä, joissa oli runsas kuusen alikasvos. Puhtaista varttuneista männiköistä ja lehtimetsistä se puuttui. Joka 13. lintupari oli punarinta. Nämä kolme lajia olivat metsien valtalajit, sillä niiden osuudet pesimälinnustosta olivat yli 5 %. Seuraavina tulevat talitiainen, vihervarpunen, hippiäinen ja yllättäen yleisimpänä rastaana mustarastas. Kahdeksantena listalla on uuttukyyhky, joka pesi voimakkaan pöntötyksen ansiosta ainoastaan Iso-Pukissa (vuonna 2008 Iso-Pukissa pesi ainakin 70 uuttukyyhkyparia 180:ssä uutussa). Viime vuosina voimakkaasti elinaluettaan kaupunkeihin lisännyt sepelkyyhky on lisääntynyt myös metsissä ja erityisen runsas se on tiheissä, harventamattomissa 20-30-vuotiaissa havupuutaimikoissa ja -metsissä.

 

Yhdistetyssä tutkimusaineistossa metsien pesimälinnuston kokonaisparimäärä eli tiheys Turun seudulla oli noin 380 paria neliökilometrillä eli noin neljä lintuparia hehtaarilla. Kolmen runsaimman lajin (peippo, pajulintu, punarinta) osuus koko pesimälinnustosta oli noin 36,6 %.

 

Taulukko 1. Pesimälinnuston parimäärät Liedon ja Sauvon tutkimusalueilla vuosina 1994-1995 ja Turun tutkimusalueilla vuonna 2005. Ensimmäisessä sarakkeessa on vuoden 1994 parimäärä,  toisessa sarakkeessa on vuoden 1995 tiedot, kolmannessa vuosien 1994-1995 keskiarvo, neljännessä Paimalan tiedot, viidennessä Iso-Pukin tiedot, kuudennessa Turun yhdistetyt tiedot ja seitsemännessä sarakkeessa 1994-1995 keskiarvon ja Turun summa, mikä on laskennoissa tavattujen parien kokonaismäärä. Lajit ovat runsausjärjestyksessä.

 

                          1            2            3             4           5           6             7

Peippo               104         65,5        84,8        21          37         58          142,8

Pajulintu              28         20           24           18          16         34           58

Punarinta             32         22           27           12          13         25           52

Talitiainen              7          8,5          7,8           8          16         24           31,8

Vihervarpunen       26         9,5         17,8          3            8         11           28,8

 

Hippiäinen           15,5       10           12,8         6            8          14           26,8

Mustarastas        11           6,5          8,8          6           12         18           26,8

Uuttukyyhky          0           0             0            0           25         25           25

Laulurastas          12           6            9             5           10         15           25

Sepelkyyhky        11,5        8            9,8          8             6          14          23,8

 

Metsäkirvinen       11          13           12           5             4           9            21

Punakylkirastas     3,5         8             5,8         5            9          14           19,8

Sinitiainen             0            0             0           3            13         16           16

Keltasirkku            7,5         8             7,8         0             8          8            15,8

Kirjosieppo            3            2,5          2,8         1            12        13            15,8

 

Lehtokerttu            6           5,5           5,8         5             4          9            14,8

Kuusitiainen          7,5         5              6,3         3             3          6            12,3

Viherpeippo           3            5              4           3             4          7             11

Töyhtötiainen         2            5              3,5        3             4          7             10,5

Rautiainen             8,5         4              6,3         3             1         4             10,3

 

Harmaasieppo         2          2,5            2,3        3             4          7             9,3

Puukiipijä                1          1              1           3             4          7              8

Hernekerttu             1          1              1            4            2          6              7

Tiltaltti                    2,5       1,5            2            4            0          4              6

Närhi                      2           3             2,5          1            2          3             5,5

 

Hömötiainen           2           2              2            3            0          3              5

Räkättirastas          5           3              4            0            1          1              5

Västäräkki              0           1             0,5          0            4          4             4,5

Käpytikka               1           1              1            0            3          3             4

Punatulkku             6           2              4            0            0          0             4

 

Pyy                       0,5         1             0,8          3            0          3            3,8

Pensaskerttu         1,5         1             1,3          1            1          2             3,3

Lehtokurppa            1           1             1            1            1          2             3

Pikkukäpylintu         0          0              0           1             2          3             3

Rantasipi                 0          0             0            0             3          3             3

 

Telkkä                    0           0             0            0             3          3             3

Mustapääkerttu       0           0             0            0             2          2             2

Satakieli                 0           0             0            1             1          2             2

Sirittäjä                  1           1             1            0             1           1             2

Varis                      3           1            2            0              0           0            2

Korppi                    0            1           0,5          0             1            1           1,5

Kulorastas              1            0           0,5          1             0            1          1,5

Palokärki                0,5         0           0,3          1             0            1           1,3

Haapana                 0           0            0            0             1            1            1

Harmaapäätikka      0           0            0            0             1            1            1

 

Hemppo                 0            2            1           0             0             0           1

Kalalokki                0            0            0           0             1            1            1

Kehrääjä                 0            0            0          1             0             1            1

Kivitasku                 0            0            0          0             1             1            1

Käki                       0            0            0           0            1             1            1

 

Pajusirkku              0            0            0           0            1             1            1

Ruokokerttunen       0            0           0           0             1            1            1

Sinisorsa                0            0           0            0            1             1           1

Tukkasotka             0            0           0            0            1             1            1

Varpushaukka         0            0           0            1            0             1            1

 

Harakka                  0           1            0,5         0            0             0           0,5

Teeri                       1           0            0,5         0            0             0           0,5

 

Taulukko 2. Pesimälinnuston tiheys paria/neliökilometri. Ensimmäisessä sarakkeessa ovat sekä Liedon ja Sauvon että Turun laskentojen tiheys kokonaispinta-alan ollessa 181,4 hehtaaria ja toisessa lajin osuus kokonaisparimäärästä eli dominanssi (%) . Lajit ovat runsausjärjestyksessä.

 

                                                                     Tiheys           Dominanssi

Peippo (Fringilla coelebs)                                79 p/km2        20,7 %

Pajulintu (Phylloscopus trochilus)                    32                   8,4

Punarinta (Erithacus rubecula)                         29                   7,5

Talitiainen (Parus major)                                  18                  4,6

Vihervarpunen (Carduelis spinus)                      16                  4,2

 

Hippiäinen (Regulus regulus)                            15                  3,9

Mustarastas (Turdus merula)                            15                  3,9

Uuttukyyhky (Columba oenas)                          14                  3,6

Laulurastas (Turdus philomelos)                       13                  3,5

Sepelkyyhky (Columba palumbus)                   13                   3,4

 

Metsäkirvinen (Anthus trivialis)                         12                  3,0

Punakylkirastas (Turdus iliacus)                       11                  2,9

Sinitiainen (Parus caeruleus)                             9                   2,3

Keltasirkku (Emberiza citrinella)                        9                   2,3

Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)                       9                   2,3

 

Lehtokerttu (Sylvia borin)                                  8                   2,1

Kuusitiainen (Parus ater)                                  7                   1,8

Viherpeippo (Carduelis chloris)                          6                   1,6

Töyhtötiainen (Parus cristatus)                          6                   1,5

Rautiainen (Prunella modularis)                         6                   1,5

 

Harmaasieppo (Muscicapa striata)                    5                    1,3

Puukiipijä (Certhia familiaris)                            4                     1,2

Hernekerttu (Sylvia curruca)                             4                     1,0

Tiltaltti (Phylloscopus sollybita)                        3                     0,9

Närhi (Garrulus glandarius)                              3                      0,8

 

Hömötiainen (Parus montanus)                        3                     0,7

Räkättirastas (Turdus pilaris)                           3                      0,7

Västäräkki (Motacilla alba)                               2                     0,7

Käpytikka (Dendrocopos major)                        2                     0,6

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)                         2                      0,6

 

Pyy (Bonasa bonasia)                                     2                     0,5

Pensaskerttu (Sylvia communis)                      2                     0,5

Lehtokurppa (Scolopax rusticola)                     2                      0,4

Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra)                     2                     0,4

Rantasipi (Actitis hypoleucos)                         2                     0,4

 

Telkkä (Bucephala clangula)                            2                     0,4

Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla)                    1                     0,3

Satakieli (Luscinia luscinia)                             1                     0,3

Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix)                       1                    0,3

Varis (Corvus corone)                                      1                     0,3

 

Korppi (Corvus corax)                                      1                     0,2

Kulorastas (Turdus viscivorus)                          1                     0,2

Palokärki (Dryocopus martius)                         1                     0,2

Haapana (Anas penelope)                                1                     0,1

Harmaapäätikka (Picus canus)                        1                      0,1

 

Hemppo (Carduelis cannabina)                        1                      0,1

Kalalokki (Larus canus)                                  1                      0,1

Kehrääjä (Caprimulgus europaeus)                  1                      0,1

Kivitasku (Oenanthe oenanthe)                        1                     0,1

Käki (Cuculuc canorus)                                   1                     0,1                  

 

Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)                   1                    0,1

Ruokokerttunen (Acrocephalus sch.)                1                    0,1

Sinisorsa (Anas platyrhynchos)                       1                     0,1

Tukkasotka (Aythya fuligula)                            1                    0,1

Varpushaukka (Accipiter nisus)                       1                     0,1

 

Harakka (Pica pica)                                       0                     0,1

Teeri (Lyrurus tetrix)                                       0                     0,1

Virheistä

Tutkimukseen liittyviä virhemahdollisuuksia on monia. Yksi niistä on kuuloni heikkeneminen. 1994-1995 laskennoissa huomasin, että hippiäisen laulu alkoi kadota. Hankin kuulolaitteen ja sen avulla selvisin laskennoista mielestäni hyvin. Kymmenen vuotta myöhemmin ei kuulolaitekaan auttanut hippiäisten ja muiden hiljaisten vikisijöiden kuulemisessa. Jarmo Laineen kuulossa ei ollut vikaa, ja hänen ansiostaan laskennat saatiin suoritettua.

Parimäärien tulkinta kartoituslaskennassa on aina hieman ongelmallista. Kaksi laskijaa ei koskaan tulkitse lintuparien ja reviirien paikkoja aivan samalla tavalla. 1994-1995 tein tulkinnat yksin, 2005 yhdessä Jarmo Laineen kanssa. 1994-1995 olin kovin varovainen parimäärien ilmoittamisessa ja ilmoitin epävarmat reviirit puolen parin tarkkuudella. Siinä ei ilmene varsinaista virhettä, mutta laskennallisesti tarkkuus poikkeaa vuoden 2005 laskennoista ja muista julkaistuista lintulaskennoista. Virhe on kuitenkin vähäinen.

Toisessa kirjoituksessa tarkastelen Turun seudun laskentojen ja muualla Etelä-Suomessa tehtyjen lintulaskentojen tuloksia.