Rautiainen (Prunella modularis) on yleinen Suomessa pesivä varpuslintu. Olen kirjoittanut rautiaisen syysmuutosta Naantalin Sokerinmäellä vuonna 2006 blogissani (3. syyskuuta 2008) . Sieltä voi lukea Rengastustoimiston rautiaisprojektin yleisistä periaatteista sekä muista pyyntiin liittyvistä perusasioista.

Perustin elokuussa 2010 rengastuspaikan Kaamastenlahden rannalle vuokramökkini pihapiiriin. Raivasin nuoreen, 6-7 m korkeaan koivuntaimikkoon paikat viidelle 9-metriselle ja yhdelle 6-metriselle lintuverkolle. Taimikko kasvaa lahdelta mökille johtavan venevalkaman ruoppausmassojen päällä. Osa verkkolinjoista ulottui järviruovikon puolelle. Alun perinkin olin hieman huolissani koivunlehtien varisemisesta verkkoihin syksymmällä, ja totuus oli, että syyskuun neljännen viikon alussa kellastuneita lehtiä alkoi olla verkoissa sietämättömän paljon. Oli pakko perustaa toinen pyydystyspaikka 200 m pohjoiseen, ruovikon reunassa kasvavien puumaisten katajien suojaan, paikkaan, missä ei kasvanut lehtipuita, yhtä tuomea lukuun ottamatta. Tein sinne paikat kolmelle 9-metriselle ja kahdelle 6-metriselle verkolle, ja pyyntiä oli kahdessa paikassa 24. syyskuuta alkaen. Soitin nauhurilla samaa rautiaisäänitettä samoilla laitteilla kuin vuonna 2006.

Päätin kokeilla myös haarapääskyjen pyyntiä niiden saapuessa illalla yöpymään ruovikkoon. Haarapääskyjä pyydystin ääniatrapin avulla kuutena iltana 11.-28. elokuuta, kunnes ne siirtyivät yöpymään kilometrin päähän toiselle lahdelle. Kaikkiaan rengastin 98 haarapääskyä ja niiden ohessa 67 muuta lintua.

Syksyn sää

Jos sää oli suotuisa vuonna 2006, samaa ei voi sanoa vuodesta 2010. Syyskuun puoliväliin saakka pyyntikelit olivat kuitenkin hyvät, sillä sadeaamuja oli vain kaksi, joista vain toisena piti pyynnistä luopua kokonaan. Tuuletkin olivat suotuisia, kunnes 16. syyskuuta lähtien aamut olivat enimmäkseen tuulisia, mutta sadetta saatiin vain yhtenä aamuna. Tuuli heikkeni 29. syyskuuta, jolloin oli syksyn paras muuttopäivä: yhteensä 176 lintua, joista 112 rautiaista. Sitten koitti neljän päivän tyyni jakso, jonka kuitenkin pilasi sankka aamusumu, joka hälveni vasta kello kymmenen tai yhdentoista jälkeen. Sumusta kun päästiin, alkoi tuulla kovaa etelästä ja sitä jatkui lokakuun seitsemänteen päivään saakka. 8. lokakuuta oli viimeinen hyvä pyyntiaamu, ja sitten oli taas tuulista. Kova tuuli aiheutti sen, että koivikon verkkoja ei voinut pitää pyynnissä koivunlehtisateen vuoksi, ja linnuthan hoksaavat tuulessa lepattavat verkot, eivätkä tartu niihin.

Rautiaismuuto 2010

Pyynti alkoi jo 12. elokuuta kahdella rautiaisella. Pyyntiaamuja oli yhteensä 41, joista elokuussa 6, syyskuussa 25 ja lokakuussa 10. Keskimäärin verkot olivat pyynnissä viisi tuntia kymmenen minuuttia, vaihteluväli kolmesta seitsemään tuntia. Verkkoja oli pyynnissä keskimäärin 59 metriä, vaihteluväli 21-84 m.

Muutto vilkastui 6. syyskuuta ja ensimmäinen huippu oli 9. syyskuuta, jolloin 80 rautiaista sai renkaan. 17.-18. syyskuuta oli seuraava muuttohuippu, kunnes 27.-29. syyskuuta rengastin 210 rautiaista. Epäsuotuisten säiden takia päämuutosta jäi suuri osa havaitsematta, sillä esim. Espoossa rengastettiin 217 rautiaista 25. syyskuuta (Tiira-havaintotietokanta). Koko syksyn rautiaissaldo oli 876 rengastusta ja yksi vieras kontrolli. Keskimäärin rengastin 21,4 rautiaista aamussa, mikä on hieman vähemmän kuin 2006 (24,7). Omia renkaita kontrolloin vain seitsemän kappaletta.

Muuton mediaanipäivä oli 18. syyskuuta (22.9. vuonna 2006). Vain yksi hyvä muuttoaamu 15. syyskuuta jäi väliin. Vanhojen lintujen (+1kv) osuus, 39 yksilöä, kaikista oli 4,5 prosenttia. Se on täysin samaa luokkaa viiden edellisen syksyn kanssa. Ensimmäinen vanha rautiainen tuli 6. syyskuuta ja vanhojen mediaanipäivä oli 27. syyskuuta (24.9. vuonna 2006). Nuorten lintujen mediaanipäivä oli 18. syyskuuta.

Kaikki syksyn rautiaisrengastukset sekä se vieras kontrolli:

*12.8.        2
*17.8.        0
*19.8.        1
*26.8.        3
*29.8.        6
*31.8.        7
*1.9.        4
*2.9.        6
*4.9.        6
*6.9.        26
*7.9.        39
*8.9.        41
*9.9.        80
*10.9.        57
*11.9.        7
*13.9.        3
*14.9.        27
*16.9.        27
*17.9.        65
*18.9.        52
*19.9.        13
*20.9.        33
*22.9.        9
*23.9.        9
*24.9.        4
*25.9.        12
*26.9.        5
*27.9.        62
*28.9.        36
*29.9.        112
*30.9.        31
*1.10.        28
*2.10.        22
*3.10.        9
*5.10.        2
*6.10         0
*8.10.        26
*10.10.        2
*13.10.        2
*16.10.        1
*18.10.        0

Mitta-aineisto

Mittasin lähes kaikista pyydystetyistä linnuista siiven pituuden (maksimimitta), painon 0,1 g tarkkuudella, rasvan (asteikko 0-8), lihaskuntoindeksin (0-3) ja ruumiinhöyhenten sulkasadon vaiheen (0-2). Ainoastaan 29. syyskuuta jäi kiireessä 48 rautiaista mittaamatta. Nuoren linnun keskimääräinen siiven pituus oli 69,3 mm, vaihteluvälin ollessa 64-74 mm (n=794). Vanhan linnun siiven pituus oli 70,8 mm ja vaihteluväli 67-73 mm (n=34). Koko aineistossa rautiaisen siiven pituus oli 69,4 mm (n=833), kun se vuonna 2006 oli 69,5 mm. Koko aineistossa siiven pituus kasvoi syksyn mittaan 0,7-0,8 mm eli suunnilleen samoin kuin 2006.

Painon lisäys muuttokauden edetessä ei ollut niin voimakasta kuin vuonna 2006. Kaikkien punnittujen rautiaisten paino kasvoi 17,2 grammasta 18,8 grammaan. Painavimmat linnut rengastettiin syys-lokakuun vaihteessa. Keskimääräinen rautiainen painoi 18,2 g (n=836), kun se vuonna 2006 painoi 18,9. Myös rasvan muodostuminen oli maltillisempaa vuonna 2010. Keskimääräinen rasvaindeksin arvo oli 0,9 (n=836), kun se vuonna 2006 oli kaksi kertaa korkeampi, 1,8. Indekseihin 7 ja 8 ei ylänyt yksikään rautiainen, kuten ei myöskään 2006. Ao. listassa ovat kaikki punnitut rautiaiset rasvaluokittain ja myös rasvaluokan keskipaino (n=836).

*indeksi 0    449
*indeksi 1    166
*indeksi 2    105
*indeksi 3     74
*indeksi 4     33
*indeksi 5      7
*indeksi 6      2

Palaan vielä tuohon Crampin ym. (1988) mitta-aineistoon, johon Hildén oli siis ilmoittanut kahdeksan suomalaisen rautiaisen painot. Painavin oli 23,5 g ja kevein 15,5 g. Ihmettelen, mistä Hildén nämä tiedot poimi. Ilmeisesti jostain suuremmasta aineistosta, sillä on tilastollisesti epätodennäköistä, että noin pieneen aineistoon mahtuu yksilö sekä painokäyrän huipulta että pohjalta. Ja keskiarvokin on lähes sama kuin omassa aineistossani. Ettei vain olisi tehnyt valikoivaa otantaa...

Kirjallisuutta:
- Cramp, Stanley ym. 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. V. Oxford University Press. Oxford. New York.