Ripustelin linnunpönttöjä talvella ja alkukeväällä 1989 tuttuun metsään ja pihamaalle Merimaskun Köylijärven ja Riittonpään kylien alueella. Pöntötysalue ulottuu Sannaistenlahden itärannasta Kaasavuoren etelärinteelle, Munavuoren juurelle ja Pietläpellon taakse, ja on noin 800 m pitkä ja keskimäärin 100 m leveä, ja sen yhteispinta-ala on noin 10-11 hehtaaria. Kaikki pöntöt olivat tiaiskokoa eli lentoaukon halkaisija on 32-35 mm, paitsi 1 kottaraispönttö ja 1 uuttu.

Tarkastettujen pönttöjen määrä vuosittain:
  • 1989 pönttöjä 44, joista linnun asuttamia 19 (asutus-% 43)
  • 1990 pönttöjä 50, joista linnun asuttamia 25 (asutus-% 50)
  • 1991 pönttöjä 54, joista linnun asuttamia 30 (asutus-% 56)
  • 1992 pönttöjä 54, joista linnun asuttamia 32 (asutus-% 59)
  • 1993 pönttöjä 54, joista linnun asuttamia 30 (asutus-% 56)
  • 1994 pönttöjä 54, joista linnun asuttamia 30 (asutus-% 56)
  • 1995 pönttöjä 53, joista linnun asuttamia 26 (asutus-% 49)
  • 1996 pönttöjä 53, joista linnun asuttamia 18 (asutus-% 34)
Muita asukkaita kuin lintuja olivat pistiäiset, yhteensä 10 tapausta, joista 1 kimalainen ja 7 ampiaista. Muita käyttömuotoja olivat tiaisten yöpymistapaukset (yhteensä 14) ja oravan talvipesät (2 tapausta). Tyhjien pönttöjen määrä vaihteli 17-29 välillä, keskimäärin oli 22,5 tyhjää pönttöä / vuosi (43 %).

Lintuasukkaiden määrä lisääntyi aluksi joka vuosi. Kolmantena vuotena tiheys ehkä saavutti maksiminsa ja asukkaiden määrä pysyi lähes samana 4 vuotta. Pönttöjen kunnon alkaessa heikentyä alkoivat myös lintujen pesinnät vähentyä. Parina viimeisenä vuotena tarkastustehokin väheni suuresti, pääosin Rengastustoimiston asettaman kirjosiepon ja talitiaisen poikasrengastuskiellon takia.

Seuraavassa listassa ovat lajikohtaiset pesintöjen määrät vuosittain, pesintöjen yhteismäärä ja keskiarvo. Valitettavasti blogieditorissa ei ole mahdollisuutta kunnollisen taulukon laatimiseen.

                     1989  90   91   92    93    94   95    96   Yht.  Keskiarvo
                         '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '   '  
Hömötiainen      0     0      1     0      0      0     0     0      1      0
Kirjosieppo       9   16    11   10      9    10   11     5    81    12
Kuusitiainen       1     0      2     2      0      0     0     0      5      1
Käenpiika         1     0      0      0      0      0      0     0     1      0
Sinitiainen           0    0       3     2      3      4      1     3     16      2
Talitiainen          8    9      14   17   18     14    10    9     99    14
Tiaislaji              0    0      0      0      0      1      4      1      6      1
Uuttukyyhky      0    0      0      0      0      1      0      0      1    0     

Kaikkiaan pöntöissäni pesi vähintään 220 lintuparia 7 vuoden aikana. Näiden lisäksi oli vielä muutama talitiaisen kakkospesintä heinäkuussa. Käenpiika pesi kottaraispöntössä ja uuttukyyhky uutussa. Kirjosiepot valtasivat useita tiaisen jo asuttamia pönttöjä. Valtauksen uhreiksi jääneitä tiaispesiä ei ole laskettu mukaan aineistoon. Valtauskahinoissa oli kuollut ainakin 1 talitiais- ja 1 kirjosiepponaaras.

Hyvin karkeasti arvioiden 220 pesintää tuotti maailmaan lähes 1000 uutta lintuyksilöä. Ilman pönttöjä tutkimusalueen kolopesijöiden poikastuotto olisi 7 vuoden aikana jäänyt ehkä vain muutamiin kymmeniin, sillä luonnonkoloja ei juurikaan ollut, metsä kun oli pääosin talousmetsää. Oliko perusteltua ja ekologisesti järkevää lisätä lintupopulaatiota tuhannella uudella nälkäisellä suulla? Yleiset lajit runsastuivat entisestään harvalukuisten kustannuksella? Kuinka monta uhanalaista öttiäistä uhrattiin linnunpoikasten ruoaksi? Kas siinäpä mietittävää.

Erikoisia tapahtumia olivat mm. se, kun äitini havaitsi varpuspöllön tunkevan itsensä väkisin talitiaisen asuttamaan pönttöön 11.5.1994 iltahämärissä kello 23. Seuraavana päivänä kävin tarkistamassa pöntön ja löysin sieltä tapetun talitiaisnaaraan 2 munan päältä. Pöllö ei ollut saanut saalistaan ulos pöntöstä eikä ollut myöskään syönyt sitä. Tämä on ainoa havaintoni varpuspöllöstä täällä kesäaikaan.