Retkeilin paljon Merimaskussa huhti-toukokuussa 1972. Pääasiassa pyöräilin ja patikoin metsissä. Kerroin siitä  tarkemmin aikaisemmassa kirjoituksessani hömötiaisesta. Retkilläni merkitsin ylös kaikki havaitsemani linnut paikannimilyhenteillä. Niiden perusteella voi näin jälkikäteen tehdä karkeita laskelmia ja arvioita Merimaskun Otavansaaren puoleisen osan pesimälinnustosta.

Myös rastaista merkitsin kaikki havainnot. Reviirimäärät ovat varmasti alakanttiin, koska retkeilin valoisana  aikana ja rastaathan tunnetusti ovat varsin hämäräaktiivisia. Laulukauden alkupuolella ne kuitenkin laulavat innokkaasti myös aamupäivällä. Seuraavassa listassa esitän retkeilyalueeni rastaiden reviirimäärät (sulkeissa tiheys/neliökilometri 15 km2:n mukaan laskettuna).  Räkättirastas puuttuu, koska sen yhdyskuntapesimisen luonteen takia havaintoni ovat puutteelliset.

  • kulorastas 8 reviiriä (0,5 paria/km2)
  • laulurastas 74 reviiriä (5 paria/km2)
  • mustarastas 60 reviiriä (4 paria/km2)
  • punakylkirastas 92 reviiriä (6 paria/km2)

Tarkastelen seuraavaksi parimääräarvioita lajeittain hieman tarkemmin.

Kulorastasreviirit sijaitsivat Villivuorella (2), Köylijärvellä, Liianmaassa, Munavuorella, Riittonpäässä, Taattisissa ja Uusikartanolla. Biotoopit olivat varttuneita mäntyvaltaisia havumetsiä tai kalliomänniköitä. Mahdollisesti 1 reviiri oli vielä Kaasavuoren länsipuolella. Laji on harvalukuinen ja tämän arvion mukaan laskettuna koko Merimaskun pesimäkanta oli noin 25 paria (kunnan pinta-ala on noin 51 km2).

Laulurastas oli sangen yleinen ja sen kauas kuuluva laulu helppo erottaa, joten reviirimäärä on melko lähellä oikeaa. Kunnan kokonaisparimäärä oli noin 250 paria.

Mustarastas oli myös helppo todeta huhtikuisilla retkillä. Koiraat hiljenivät naaraan ruvettua hautomaan ja lauloivat sen jälkeen enimmäkseen vain hämärissä. Kunnan kokonaisparimäärä oli noin 200 paria.

Punakylkirastas oli hieman ongelmallisempi, koska sen laulu on hiljaisempaa ja monet koiraat laulavat vain vähän. Parimäärä on siksi aliarvio. Kunnan kokonaisparimäärä oli vähintään 312 paria.

Räkättirastaiden parimäärä oli havainnoistani päätellen suunnilleen samaa luokkaa kuin muidenkin tavallisten rastaiden, eli noin 250-300 paria pesi kunnan alueella. Määrä lienee kuitenkin voimakkaasti alakanttiin arvioitu. Muista poiketen räkätit pesivät asutuksen tuntumassa.

Edellä mainitut parimääräarviot ovat siis varsin karkeita ja voivat heittää runsaasti puoleen tai toiseen. Suuruusluokka on kuitenkin oikean suuntainen. Jos ajattelee nykytilannetta vuonna 2008, niin parimäärissä tuskin on suuria muutoksia tapahtunut. Mustarastas lienee runsastunut ja punakylki taantunut, ehkä.