Talvella 1979/1980 olin töissä Jäkärlässä. Vuodenvaihteessa otin tavaksi kulkea ruokatunnilla saman noin 2 kilometrin mittaisen lenkin ja laskea kaikki havaitsemani linnut. Ruokatunti oli 45 minuuttia ja lenkin kierto kesti noin 40 minuuttia. Ensimmäisen laskennan tein 4.1.1980 ja viimeisen 21.4.1980, talven jo lopullisesti hävittyä ottelunsa kevään kanssa. Kaikkiaan kävelin tuon lenkin 59 kertaa, työpäivisin, ei viikonloppuisin. Pisin tauko laskennassa oli isyyslomani aikana 14.-27. helmikuuta, pari päivää haaskaantui myös flunssan takia sairaslomalla ollessa.

Talven sää oli melko normaali turkulaiseksi säätilaksi. Lunta oli 5 cm tammikuun alussa, helmikuun alussa 10 cm, maaliskuun alussa 15-20 cm ja enimmillään sitä oli pyryn jälkeen 28.3. noin 25 cm. Lumi suli sitten nopeasti niin että 8. huhtikuuta oli jo käytännössä lumetonta. Lämpötila oli normaalin talvinen, huippupakkasia ei esiintynyt mutta ei myöskään vesikelejä ennen maaliskuun loppua.

Laskentareitti kulki nykyisen Varsojankadun kohdalta kohti pellon takana olevaa Kärmelän taloa, kääntyi keskellä peltoa valtaojan vartta kohti Haihua ja sieltä takaisin pellon yli. Päätepisteenä oli vaatimaton kauraruokintapaikka Rajalan talon takana. Lähes koko reitti kulki pellolla, metsälinnuista tein pääasiassa vain äänihavaintoja. Varsojankadun ja Talolankadun omakotitaloja ei silloin vielä ollut, sillä kunnallistekniikkaa vasta rakennettiin alueelle. Voi sanoa, että oltiin maaseudulla.

Yksi ohraa kasvanut peltolohko oli jäänyt syksyllä korjaamatta. Täällä viihtyi keltasirkkuparvi, ajoittain myös varikset ja naakat. Ruokintapaikalla kävi vähän lintuja, lähinnä keltasirkkuja, pari punatulkkua ja talitiaista sekä huhtikuulla viherpeippoja ja fasaanikukko.

Linnut

Tapasin laskennoissa kaikkiaan 48 lintulajia ja yhteensä noin 11049 lintuyksilöä. Keskimäärin laskennassa näkyi 187 lintua, ääriarvojen ollessa 489 yksilöä (18.4.) ja 464 yksilöä (9.1.) sekä 25 yksilöä (17.1.) ja 26 yksilöä (31.3.). Yksilömääräisesti eniten esiintyi keltasirkkuja, variksia ja naakkoja. Nämä lajit liikkuivat parvissa, jotka pyörivät sekä ohrapellossa että läheisellä moottoritiellä. Toisinaan kanahaukka säikäytti naakat ja varikset sankkana parvena korkealle taivaalle. Vain 2 lajia, keltasirkku ja varis, tavattiin jokaisella laskentakerralla. 11 lajia tapasin vain yhden kerran, ne olivat enimmäkseen keväisiä muuttajia.

Seuraavassa listassa ovat kaikki tapaamani lintulajit yksilömäärineen. (Sulkeissa on tapaamiskertojen määrä) ja [hakasulkeissa yhden laskentakerran keskimääräinen yksilömäärä]. Lajit, joista tein varsinaisia talvihavaintoja, on lihavoitu.

• keltasirkku 4641 yksilöä (59) [78,7]
• varis 2223 yksilöä (59) [37,7]
• harakka 127 yksilöä (49) [2,2]
• talitiainen 191 yksilöä (43) [3,2]
• varpunen 122 yksilöä (41) [2,1]
• punatulkku 72 yksilöä (32) [1,2]
  
• naakka 1924 yksilöä (31) [32,6]
• viherpeippo 358 yksilöä (21 ) [6,1]
• peippo 496 yksilöä (16) [8,4]
• kiuru 248 yksilöä (11) [4,2]
• töyhtöhyyppä 110 yksilöä (10) [1,9]
• niittykirvinen 53 yksilöä (8) [0,9]
  
• fasaani 14 yksilöä (7) [0,2]
• hippiäinen 24 yksilöä (7) [0,4]
• kottarainen 118 yksilöä (7) [2,0]
• hemppo 53 yksilöä (7) [0,9]
• sepelkyyhky 47 yksilöä (7) [0,8]
• sinisorsa 15 yksilöä (7) [0,3]
• mustavaris 21 yksilöä (6) [0,4]
• harmaalokki 9 yksilöä (5) [0,2]
• räkättirastas 37 yksilöä (5) [0,6]
• taivaanvuohi 11 yksilöä (5) [0,2]
• kanahaukka 4 yksilöä (4) [0,1]
• varpushaukka 4 yksilöä (4) [0,1]
• kuusitiainen 6 yksilöä (4) [0,1]
• töyhtötiainen 7 yksilöä (4) [0,1]
• isokuovi 12 yksilöä (4) [0,2]
• hömötiainen 5 yksilöä (3) [0,1]
• palokärki 3 yksilöä (3) [0,1]
• närhi 8 yksilöä (3) [0,1]
• laulurastas 3 yksilöä (3) [0,1]
• pajusirkku 11 yksilöä (3) [0,2]
• uuttukyyhky 4 yksilöä (3) [0,1]
• puukiipijä 3 yksilöä (2) [0,1]
• sinitiainen 2 yksilöä (2) [0,1]
• naurulokki 16 yksilöä (2) [0,3]
• västäräkki 4 yksilöä (2) [0,1]
• tilhi 5 yksilöä (1) [0,1]
• urpiainen 10 yksilöä (1) [0,2]
• isolepinkäinen 1 yksilö (1) [0,1]
  
• järripeippo 15 yksilöä (1) [0,3]
• kapustarinta 1 yksilö (1) [0,1]
  
• lapinsirkku 4 yksilöä (1) [0,1]
• punakylkirastas 1 yksilö (1) [0,1]
  
• rautiainen 1 yksilö (1) [0,1]
  
• tavi 3 yksilöä (1) [0,1]
• tikli 1 yksilö (1) [0,1]
• vihervarpunen 1 yksilö (1) [0,1]

Joitakin lajikohtaisia kommentteja vielä.

Variksia pyöri peltoalueella ja moottoritien varressa runsaasti, enimmillään 157 yksilöä 8. helmikuuta kanahaukan ansiosta. Pieni "muuttohuippu" oli maalis-huhtikuun vaihteessa. Naakkaparvi(a) majaili alueella tammikuun alussa, ne katosivat tammikuun puolivälissä ja palasivat 10 päivän päästä, kadotakseen taas 8. helmikuuta tapahtuneen kanahaukkasäikäytyksen jälkeen lopullisesti. Sen jälkeen näkyi vain muutamia muuttavia naakkoja. Suurin naakkamäärä oli juuri 8.2., 200 yksilöä. Kevään ensimmäisen mustavariksen tapasin 24.3., se oli samalla alueen ensimmäinen muuttolintu. Seuraavat muuttajat olivat harmaalokki 28.3., kiuru, närhi ja töyhtöhyyppä 1.4. ja hömötiainen 2.4. (2 pohjoiseen vaeltavaa). 8.4. saapui jo 9 uutta lajia.

Keltasirkkuparven koko vaihteli ollen suurimmillaan 220 yksilöä tammikuun alkupuolella. Muuttohuippu oli ehkä 27.-28.3., jolloin laskin 82 ja 150 yksilöä, mutta suurehkot määrät saattoivat johtua lumipyrystä. Sirkkuparvessa oli myös 1-2 peippoa mutta ei muita lajeja. Urpiaiset olivat jossain muualla, vain 1 parvi oli 13.2. Varpuset tsilputtivat Haihuntiellä, jossa saakka en käynyt, joten varpusmäärät ovat pääasiassa kuuloarvioita (ää=2 yks., ä=1 yks.). Maaliskuun alussa palasi "muutolta" Rajalan talon varpuskoiras, joka kauniilla säällä lauloi talon katolla, mutta huonolla säällä sitä ei näkynyt, ehkä se muutti väliaikaisesti takaisin Haihuntielle? Punatulkut olivat vähissä, kauraa popsimassa kävi 1-4 yksilöä.

Sinitiainen oli vielä tuohon aikaan talvisella maaseudulla kovin vähälukuinen. Myös viherpeippoja oli tosi vähän, ja ne lisääntyivät vasta 21.3. jälkeen, muuton huipun ollessa 18.4., jolloin tapasin 115 yksilöä.