Telkkä (Bucephala clangula) on yleinen sorsalintu ja sinisorsan ohella Varsinais-Suomen runsain vesilintu. Sisäsaaristossa se on erityisen runsaslukuinen, sillä pesäpönttöjä on paljon ja poikueet selviävät paremmin matalissa ja suojaisissa merenlahdissa kuin ulompana saaristossa, missä isojen lokkien ryöstely tuhoaa valtaosan poikueista.

Paraisilla telkkä lienee sinisorsaakin runsaslukuisempi. Mökkiläisten ja metsästäjien rakentamia uuttuja on satoja ja lisänä vielä ne lähes 100 pöllönpönttöä, joista kirjoitin lehtopöllöjutussani. Telkkä on ollut kaikkein yleisin asukas Paraisten pöllönpöntöissä. Kaikkiaan 21 vuoden aikana oli vähintään 297 pesintää. Keskimäärin joka viidennessä (20 %) tarkastetuista pöntöistä on asunut telkkä ja kaikissa asutuissa pöntöissä telkän osuus oli 41 %. Seuraavassa listassa ovat telkän vuosittain asuttamat pöntöt (sulkeissa tarkastettujen pönttöjen määrä) ja [hakasulkeissa asuttujen pönttöjen määrä] ja {aaltosulkeissa telkän osuus prosentteina kaikista tarkastetuista pöntöistä}:

• 1983     10     (55)     [28]     {18 %}
• 1984     14     (82)     [28]     {17 %}
• 1985     10     (91)     [40]     {11 %}
• 1986       8     (81)     [41]     {10 %}
• 1987     12     (77)     [36]     {16 %}
• 1988     18     (70)     [40]     {26 %}
• 1989     19     (82)     [35]     {23 %}
• 1990     11     (33)     [20]     {33 %}
• 1991     18     (68)     [29]     {26 %}
• 1992       7     (72)     [18]     {10 %}
• 1993     16     (78)     [46]     {21 %}
• 1994       4   (102)     [34]     {  4 %}
• 1995     19     (94)     [41]     {20 %}
• 1996     15     (91)     [40]     {16 %}
• 1997     17     (93)     [44]     {18 %}
• 1998     22     (73)     [40]     {30 %}
• 1999     24     (81)     [49]     {30 %}
• 2000     24     (67)     [40]     {36 %}
• 2001     22     (66)     [52]     {33 %}
• 2002     14     (66)     [38]     {21 %}
• 2003     13     (70)     [39]     {19 %}

Huomiota herättävän vähäinen määrä telkkiä pesi vuonna 1994, vaikka pönttöjen tarkastus tapahtui telkän kannalta hyvään aikaan huhtikuun loppupuolella ja touko-kesäkuussa. Kanta oli huipussaan vuosituhannen vaihteessa. Joinakin keväinä olin liian aikaisin liikkeellä, jo huhtikuun alkupuolella, jolloin merenlahdet olivat vielä tukevasti jäässä. Silloin jäi varmaan monia telkänpesiä huomioimatta, koska ne eivät olleet vielä aloittaneet munimista. Aikaisina keväinä telkät alkoivat munia jo maaliskuussa, kuten 8.4.1989 naaras hautoi 8 munaa ja 9.4.1989 hautoi 11 munaa.

Telkän pesinnän seuraaminen jäi vähälle huomiolle, sillä pääasiassa pöntöt olivat pöllöille tarkoitettuja  ja niitä tuli tarkemmin seurattua. Laskin yleensä telkän munien määrän ja sen, oliko naaras hautomassa vai olivatko munat kylmiä. Pesimisessään telkkä on hankala laji. Nyrkkisääntö oli, että jos täysilukuinen munapesä oli kylmä, oli se hylätty tai ns. harjoituspesä, johon yksi tai useampi nuori (2-kv) naaras oli käynyt munimassa ns. tuhkamunia. Seuraavan kevään tarkastuskierroksella sai sitten usein heitellä mädäntyneitä munia pihalle (sitä löyhkää!).

Toisinaan löytyi pöntöstä melkoisia munakasoja. Kahdesti oli 23-munainen pesä, kahdesti 20-munainen (toisessa 20 munaa jo 25.4.1991), kahdesti 19 munaa, kuudesti 18 munaa jne. Tavallisesti aikuinen telkkänaaras munii 7-10 munaa. Seuraavassa listassa ovat normaalimunaisten (6-12 munaa) pesien yhteismäärät:

• 6 munaa 15 pesää
• 7 munaa 20 pesää
• 8 munaa 31 pesää
• 9 munaa 25 pesää
• 10 munaa 9 pesää
• 11 munaa 11 pesää
• 12 munaa 14 pesää

Vähämunaisissa pesissä muninta on tietysti saattanut olla vielä kesken tarkastushetkellä.

Näyttää siltä, että telkkä voi joskus vallata pöntön lehtopöllöltä. Omassa aineistossani on tällaisia tapauksia muutamia. Varmuudella ainakin kerran on telkkä vallannut uuttukyyhkyn pesän, sillä pöntön alla maassa olivat kyyhkyn rikkinäiset munat ja telkkä hautoi pöntössä. Monesti telkkä on laatinut pesänsä talvisen oravan risupesän päälle. Muutamia telkkänaaraita on syöty tai tapettu pönttöön, ja ainakin parissa tapauksessa tappaja on ollut näätä. Kahdesti löytyi pöntöstä kuollut naaras, jonka siipisulat olivat kuluneet tyngiksi sen yritettyä päästä ulos vanhasta sileäseinäisestä lautapöntöstä.