Turun Skanssin kaupunginosa sijaitsee kaupungin kaakkoisosassa, rajautuen Kaarinan kaupunkiin. Alue on entistä maa- ja metsätalousaluetta, jonne par'aikaa rakennetaan jättiläismäistä ostoskeskusta. Ostoskeskuksen välittömään läheisyyteen peltoaukealle kaavaillaan laajaa asuinaluetta.

Olin töissä Skanssin alueella huhti-kesäkuussa 2008. Tein havaintoja peltoaukean linnustosta lähes päivittäin. Työmatkallani kuljin pellon reunoilla olevia teitä ja polkuja ja ruokatunnilla tein kävelylenkkejä pellon keskiosiin. Sain luotettavan kuvan peltoaukean pesimälinnustosta.

Pelto on ehkä kuitenkin väärä sana kuvaamaan aluetta, sillä pellot ovat olleet viljelemättä jo vuosia. Ne kasvavat heinää, paikoin puiden taimia, ja ojat ovat monin paikoin pajukoituneet. Osa pellosta kasvihuoneiden eteläpuolella, 2-3 hehtaaria, on ollut hevoslaitumena, ei kuitenkaan enää vuonna 2008. Idässä ja lännessä pelto rajoittuu havumetsiin, pohjoisessa Itäkaareen ja etelässä voimalinjan alla kulkevaan luontopolkuun. Tutkimusalueen pinta-ala on karkeasti noin 20 hehtaaria.

Kesäkuun alkupuolella kasvihuoneiden itäpuolliselle peltolohkolle rakennettiin vajaan puolen hehtaarin pysäköintipaikka. Kiurun ja niittykirvisen pesintä todennäköisesti tuhoutui. Itäkaaren tietyömaa kiinnosti västäräkkejä ja kivitaskuja, ja västäräkit yrittivät pesiä mm. putki- ja louhoskasoissa sekä kaapelikelassa.

Pesimälinnusto

Taulukko 1. Skanssin peltoaukean pesimälinnusto vuonna 2008. Paria = parimääräarvio; Tiheys = laskennallinen tiheysarvio paria/km2, ainoastaan suuntaa-antava.

• Laji                                                       Paria           Tiheys
• niittykirvinen (Anthus pratensis)                7                 35
• kiuru (Alauda arvensis)                            4                 20
• kottarainen (Sturnus vulgaris)                   2                 10
• pensaskerttu (Sylvia communis)               2                 10
  
• harakka (Pica pica)                                 1                   5
• kivitasku (Oenanthe oenanthe)                 1                   5
• pajulintu (Phylloscopus trochilus)             1                   5
• pensastasku (Saxicola rubetra)                1                  5
• talitiainen (Parus major)                           1                  5
• västäräkki (Motacilla alba)                       1                   5
• YHTEENSÄ                                          21               105

Peltoaukean pesimälinnusto oli melko tavanomainen. Heinittymisestä johtuen niittykirvisen parimäärä oli korkea ja parimäärä saattoi olla jopa 8. Linnusto oli jakautunut epätasaisesti siten että noin puolet pareista pesi kasvihuoneiden itäpuolen kahdella peltolohkolla, mm. kaikki kiurut pesivät täällä. Laajemmalla ja yhtenäisemmällä peltoalueella lounaisosassa, voimalinjan pohjoispuolella, pesi vain 1-2 niittykirvisparia. Arvelisin kahtiajaon johtuvan siitä, että kettu pesi itäreunan betonilohkarekasassa ja kettuemot kuljeskelivat ahkerasti pellon eteläosassa mutta välttelivät vilkkaasti liikennöityä pohjoisosaa. Länsiosan hevoslaitumella ei pesinyt kuin 2 kottaraista koivuihin asettamissani pöntöissä, sillä maa oli hevosten jäljiltä paljaaksi kaluttua. Sitä paitsi länsireunan mökissä asui runsaasti ulkona kuljeskelevia kissoja.

Tarkkailin myös reunametsien ja ja reuna-alueiden linnustoa (taulukko 2). Kesäkuun vähästä havainnoinnista johtuen myöhään saapuneet hyönteissyöjät saattavat olla aliedustettuina parimäärissä, jotka muutenkin ovat varsin leväperäisiä eivätkä perustu tarkkoihin laskentoihin.

Taulukko 2. Skanssin peltoaukean reunalinnusto 2008. Parimääräarvio, yleisillä lajeilla arvio voi olla paljonkin pielessä.

• räkättirastas (Turdus pilaris)                8 paria
• peippo (Fringilla coelebs)                    7
• talitiainen (Parus major)                       7
• viherpeippo (Carduelis chloris)             5
• mustarastas (Turdus merula)                4
• pajulintu (Phylloscopus trochilus)         4
• västäräkki (Motacilla alba)                   3
• harakka (Pica pica)                             2
• keltasirkku (Emberiza citrinella)           2
• kottarainen (Sturnus vulgaris)               2
• lehtokerttu (Sylvia borin)                     2
• punakylkirastas (Turdus iliacus)           2
• punarinta (Erithacus rubecula)             2
• sepelkyyhky (Columba palumbus)       2
• sinitiainen (Parus caeruleus)                2
• tiltaltti (Phylloscopus collybita)             2
• fasaani (Phasianus colchicus)              1 pari
  
• kivitasku (Oenanthe oenanthe)             1
  
• laulurastas (Turdus philomelos)            1
• pikkuvarpunen (Passer montanus)        1
• varis (Corvus corone)                          1
• YHTEENSÄ                                     61 paria