Olen seurannut kottaraisen (Sturnus vulgaris) pesintää linnunpöntöissä Kaarinassa ja Turussa vuosina 2004-2010. Itsekkäänä tavoitteenani on ollut rengastaa mahdollisimman paljon poikasia, kuitenkin niin, että vapaa-aikaa jäisi myös muuhun elämiseen, minkä vuoksi en ole kasvattanut pönttöjen määrää kohtuuttoman suureksi. Toissijaisena tavoitteenani on ollut lisätä kottaraisten onnistuneiden pesintöjen määrää ja näin kasvattaa taantuneen lajin kantaa. Kummankin tavoitteen saavuttaminen näyttää olevan utopia.

Pönttöjen määrä ja sijoittelu

Taulukko 1. Tarkastettujen kottaraispönttöjen määrä vuosina 2004-2010

• Vuosi      Pönttöjä
• 2004       109
• 2005       307
• 2006       299
• 2007       261
• 2008       244
• 2009       221
• 2010       234

Tarkastettujen pönttöjen määrä on vaihdellut huomattavasti. 2004 oli aloitusvuosi ja pönttöjen määrää lisättiin vuoden aikana. 2005 ja 2006 tarkasti pääosin Jyrki Oja myös Ruissalon ja Friskalanlahden Life-rahoituksen avulla rakennetut pöntöt. 2008, 2009 ja 2010 tarkastamatta jäivät mm. Kulhon ja Kuusiston pöntöt, 2009 myös Keiramon pöntöt.

Kaarinassa pönttöjä on sijoitettu pieninä ryhminä kunnan eri osiin. Kuusistossa Life-pöntöt on sijoitettu kolmeen 10 pöntön ryhmään. Pönttöryhmiä on myös Tuorlassa, Keiramon tallilla, Lakarissa, Sorrossa, Veitenmäen koulun metsikössä, Alakylässä, Mattelmäessä, Alalemun kartanolla, Hovirinnassa, Kurkelassa ja Pohjolassa. Yksittäisiä pönttöjä on myös runsaasti.

Turussa pönttöryhmiä on Ruissalon lisäksi Artukaisissa, Pansiossa, Pahaniemessä, Orikedolla, Koroisissa, Rauvolanlahdella, Kulhossa ja Särkilahdella.

Uusi 10 pöntön ryhmä on Sauvossa 2009-2010.

Tuloksia

Taulukko 2. Kottaraisten pesinnät 2004-2010. Aloitetut = pesät, joihin munittu ainakin 1 muna; Onnistuneet = pesät, joista rengastettu poikasia; Asutus% = aloitettujen pesintöjen määrä / tarkastetut pöntöt * 100; Onnistumis% = onnistuneiden pesintöjen määrä / tarkastetut pöntöt; Tuh% = aloitettujen mutta tuhoutuneiden pesintöjen määrä.

• Vuosi     Aloitetut     Onnistuneet     Asutus%     Onnistumis%     Tuh%
• 2004          22               16               20 %               15 %          27 %
• 2005        100               92               33 %               30 %           8 %
• 2006        103               94               34 %               31 %           9 %
• 2007          84               82               32 %               31 %           2 %
• 2008          79               76               32 %               31 %           4 %
• 2009          91               85               41 %               38 %           7 %
• 2010          76               74               32 %               32 %           3 %

Alun jälkeen on noin 1/3 pöntöistä ollut asuttuna. Aloitettujen pesintöjen määrän väheneminen johtuu varmaankin siitä, että kottaraiset hakeutuvat mielellään uusiin pönttöihin pesimään. Monet vanhat pöntöt ovat joutuneet oravien nakertamiksi, koska en saanut kiinnitettyä peltistä lentoaukon suojusta kaikkiin pönttöihin. Lentoaukon halkaisija on 50 mm ja kaikki pöntöt ovat laudasta rakennettuja.

Kottaraiset eivät pidä oravista, jotka tunkevat pönttöihin ja saattavat syödä munia ja/tai poikasia. Senpä takia parhaiten menestyvät ja parhaiten kansoitettuja ovat peltojen, laitumien, rantojen ja pihojen yksittäisissä lehtipuissa tai lehtipuuryhmissä olevat pöntöt, jotka ovat kaukana oravien suosimista havupuustoisista metsänreunoista. Lisääntyneen talviruokinnan ansiosta taajamien oravakannat ovat erittäin elinvoimaisia. Voisiko sillä olla merkitystä kottaraiskannan hitaaseen palautumiseen?

Tuhoutuneista pesinnöistä osa on täysiä arvoituksiaä, osan voi yrittää selittää. Varmaankin orava häirinnällään aiheuttaa joskus ainakin munapesien hylkäämistä, pihoilla kyttäävät ja puihin kiipeävät kissat samoin. Myös ihmisen tahaton häirintä saattaa aiheuttaa hylkäämisen. Kerran oli poikaset hylätty aivan ilmeisesti sen takia, kun omakotitalon perhe oli pystyttänyt pöydän ja tuolit pöntön lähelle ja viettänyt siinä aikaansa. Toisaalta monet kottaraisparit pesivät hyvinkin vilkkaissa paikoissa onnistuneesti, kuten Kaarinan Hesburgerin vieressä ja Artukaisten hevostallien tuntumassa. Kuusiston Lyhdyn tilalla majaili joku peto, ilmeisesti nisäkäs (lumikko/kärppä/minkki?), joka vuonna 2004 söi poikaset ja osan emoista pönttöihin. Kiipeävätkö kärppä ja lumikko puuhun? Ainakin minkki voi kiivetä. Näätä tuskin mahtuu 50 mm:n lentoaukosta? Kommenttia, kiitos, jos on tietoa.

Taulukko 3. Onnistuneista pesistä rengastetut poikaset. Vaihtelu = poikasmäärän vaihtelu; Keskiarvo = keskimääräinen poikasmäärä; Onnistuneet = onnistuneiden pesintöjen määrä; Muninta = keskimääräinen muninnan alkamispäivämäärä.

• Vuosi       Reng. pullus      Vaihtelu     Keskiarvo    Onnistuneet   Muninta
• 2004                49                 2-6             4,5              16             25.4.
• 2005               401                1-7             4,4              92             24.4.
• 2006               357                1-6             3,8              94             27.4.
• 2007               423                2-8             5,2              82             24.4.
• 2008               362                2-7             4,8              76             24.4.
• 2009               399                2-7             4,7              85             25.4.
• 2010               361                2-7             4,8              74             26.4.
• 2004-9         2352                1-8             4,6            519             25.4.

Pesimämenestyksessä on vuosien välillä suuriakin eroja. Erityisen huono kevät oli 2006, jolloin muninta alkoi myöhään ja poikueet olivat pieniä. Kevät 2007 oli vuorostaan erinomainen muuallakin kuin Turun seudulla: esimerkiksi Mäntsälässä poikasmäärä oli keskimäärin 3,4 vuonna 2006 ja 5,3 vuonna 2007 (Sola 2008). Huhtikuu 2006 oli kylmä ja kottaraisnaaraat olivat ehkä keskimääräistä huonokuntoisempia pesinnän alkaessa.

Muninnan alkamisajankohdan olen laskenut seuraavan kaavan mukaan: rengastuspäivämäärä - poikueen ikä - poikasten määrä - haudonta-aika 12 pv - munat tai kuolleet poikaset. Pari selityksen sanaa. Poikueen iän olen arvioinut mittaamalla 2-3 poikasen siiven pituuden. 10 päivän ikäisen poikasen siipi on noin 60 mm ja se kasvaa noin 0,5-0,8 mm vuorokaudessa. Haudonta-aika 12 päivää on keskimääräinen kirjallisuudessa ilmoitettu, mutta se voi olla 13-14 päivää. Koska laskelma perustuu kahteen epätarkkaan arvoon, on muninnan alkamispäivämäärä epätarkka. Laskelmissa ovat mukana kaikki pesyeet, myös yhden, kahden ja kolmen poikasen pesyeet, jotka ovat vajaalukuisia, sillä munia ja joskus myös poikasia häviää ja/tai hautautuu pesäaineksiin. Virhemarginaali lienee 1-2 päivää puoleen tai toiseen. Em. seikoista johtuen muninnan alkaminen voi olla pari päivää laskelmaani varhaisempi.

Varhaisimpien pesyeiden muninta on alkanut 17.-18.4. Toistaiseksi myöhäisin pari aloitti muninnan noin 27.5.2009 koti-ikkunani edessä pihalehmuksen pöntössä,  josta rengastin poikaset 25. kesäkuuta. Eräs uusintapesintä alkoi mahdollisesti vieläkin myöhemmin, mutta se jäi tarkistamatta. Kirjallisuuden mukaan kottaraiskannan pääosa munii Etelä-Suomessa 26.4.-10.5. (von Haartman ym. 1967).

Taulukko 4. Pesyekoon vaihtelu. Luvuissa ovat mukana myös rengastushetkellä pesässä olleet kuoriutumattomat munat sekä kuolleet poikaset.

• Vuosi   1 pull     2 pull     3 pull     4 pull     5 pull     6 pull     7 pull     8 pull
• 2004       0           1           0           5           3           2           0           0
• 2005       2           6          11         22         41          9           1           0
• 2006       1          12         17         42         19          3           0           0
• 2007       0           2            4         14         27         30          4           1
• 2008       0           3            8         13         28         21          2           0
• 2009       0           2            2         16         46         16         3            0
• 2010       0           4            8         11         27         21         3            0
• 2004-9    3          30          50        123        191      102         13           1

Lopuksi

Vielä pari sanaa pönttöryhmistä ja muista pönttöjen asukkaista.

Artukaisten hevostallien pönttöryhmän perustin tammikuussa 2005. Alueella oli 27 pönttöä, joista 1 varastettiin vuonna 2006. Kottaraisia on 26:ssa pöntössä  pesinyt vuosittain seuraavasti:
    2005         11 pesintää, 42 poikasrengastusta
    2006         13 pesintää, 41 poikasrengastusta
    2007         13 pesintää, 49 poikasrengastusta
    2008         13 pesintää, 46 poikasrengastusta
    2009         12 pesintää, 53 poikasrengastusta

    2010           9 pesintää, 43 poikasrengastusta

Pahaniemen kartanon 28 pöntön ryhmän perustin myös tammikuussa 2005. Pönttömäärä väheni neljällätoista, kun lato purettiin Ruotsin Postin hallin tieltä ja seinille ripustetut 14 pönttöä katosi. Kottaraisia näissä on pesinyt seuraavia määriä:
    2005         10 pesintää, 47 poikasrengastusta
    2006         14 pesintää, 55 poikasrengastusta
    2007         13 pesintää, 60 poikasrengastusta
    2008          9 pesintää, 33 poikasrengastusta
    2009          5 pesintää, 19 poikasrengastusta

    2010          4 pesintää, 16 poikasrengastusta, yksi pesintä tuhoutui

Pansion Shellin pöntötysalueen perustin jo maaliskuussa 2002. Läheisen Artukaisten pönttöryhmän perustaminen näkyy Shellin pesintöjen vähentymisenä. Kottaraispönttöjen määrä on ollut 25 ja kottaraispopulaation koko on ollut:
    2002         ei pesintöjä
    2003         5 pesintää, 13 poikasrengastusta
    2004         7 pesintää, 25 poikasrengastusta
    2005         5 pesintää, 11 poikasrengastusta
    2006         2 pesintää, 6 poikasrengastusta
    2007         ei pesintöjä
    2008         2 pesintää, 9 poikasrengastusta

    2009         2 pesintää, 6 poikasrengastusta
    2010         ei pesintöjä

Koroisten pönttöryhmässä on 12 kottaraispönttöä, myös sen perustin tammikuussa 2005 ja populaation koko on ollut:
    2005         4 pesintää, 19 poikasrengastusta
    2006         6 pesintää, 21 poikasrengastusta
    2007         4 pesintää, 23 poikasrengastusta
    2008         3 pesintää, 15 poikasrengastusta

    2009         3 pesintää, 10 poikasrengastusta

    2010         2 pesintää, 11 poikasrengastusta

Kulhon pönttöryhmässä on 9 pönttöä, se perustettiin toukokuussa 2004 ja kottaraisten pesintöjä on ollut seuraavasti:
    2005         3 pesintää, 13 poikasrengastusta
    2006         5 pesintää, 11 poikasrengastusta
    2007         2 pesintää, 11 poikasrengastusta
    2008-2010         pönttöjä ei tarkastettu

Hirvensalon Särkilahden pönttöryhmä perustettiin maaliskuussa 2006, pönttöjen määrä on vain 5 ja kottaraispopulaatio on vaihdellut seuraavasti:
    2006         4 pesintää, 17 poikasrengastusta
    2007         1 pesintä, 6 poikasrengastusta
    2008         4 pesintää, 21 poikasrengastusta

    2009         3 pesintää, 14 poikasrengastusta

    2010         2 pesintää, 5 poikasrengastusta, toinen pesintä tuhoutui

Kaarinan keskustaa ympäröiville omakotitaloalueille Alakylään, Pohjanpellonkadulle ja Viipurintielle perustin 25 pöntön tutkimusalueen kevättalvella 2005. Pöntöt ovat pihakoivuissa ja asukkaiden pyynnöstä asetettuja. 3 pönttöä varastettiin, eivät talojen asukkaat, ja näistä yhden korvasin uudella, joten pönttömäärä hieman vaihtelee. Kottaraisia on pesinyt runsaasti, poikasia on ollut keskiarvoa hieman enemmän ja pesinnät ovat olleet aikaisia, paitsi vuonna 2008, jolloin orava oli vallannut monta pönttöä. Kottaraisia on pesinyt seuraasti:
    2005         12 pesintää, 50 poikasrengastusta
    2006         12 pesintää, 42 poikasrengastusta
    2007         12 pesintää, 60 poikasrengastusta
    2008         5 pesintää, 26 poikasrengastusta
    2009         12 pesintää, 46 poikasrengastusta, 2 pesintää tuhoutui

    2010           6 pesintää, 24 poikasrengastusta

Pönttöjen tavallisimpia muita asukkaita ovat oravien lisäksi olleet ampiaiset, kimalaiset, pikkuvarpuset ja talitiaiset. Pesineet ovat myös kirjosieppo, käenpiika (2008) ja sinitiainen. Leppälintu on pesinyt kahdesti Keiramon tallilla. Pikkuvarpusia on pesinyt Koroisissa vuodesta 2006 alkaen, Rauvolanlahdella vuonna 2008 ja Koristossa 2009-2010.

Kirjallisuus
von Haartman ym. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.
Sola, Petri 2008: Kottaraisen emopyynti - vinkkejä ja alustavia tuloksia. - Rengastajan vuosikirja 2008.